Älä hosu! Yks mies hosu ja kuoli.

Kaikkien

 

 

Päivä se sitten lyhenee.

Kiirettä on pitänyt ja raskaaksi tämä vähän tuppaa käymään. Raskaaksi siitä syystä, että joudun/saan tehdä firman hommia niin paljon, että lukemiseen ei ole aikaa. Kuitenkin ne teoriat pitäisi tehdä. Toisaalta, jos en tekisi hommia niin paljon niin kouluttajalla ei olisi sitäkään aikaa mitä sillä on, koska se joutuisi tekemään ne hommat, joita minä (ja toinen kandi ja sen poikaystävä) teemme. Tämä on jotenkin tuttu tilanne.

Tai siis totisesti ei ole.

Olen kuullut vain joskus joltakulta ohimennen (ja tarinalla ei ole todennäköisesti mitään todellisuusperää ja ainakaan se ei koske entisiä-, nykyisiä- eikä tulevia työpaikkojani) ,mutta olen kuullut että monissa firmoissa henkilökuntaa vähennetään minimiin ja ihmisten työtehtäviä yhdistellään niin, että samalla tyypillä on monta pestiä. Tehostusta nääs. Ja mikäpä siinä.

Olen kuullut, että semmoisia ihmisiä löytyy jotka ottavat työn vastaan ihan vaikka ilmaiseksi tai pikkurahalla, jos vain saavat edes hieman tehdä sitä mitä haluavat. Ja mikäpä siinä.

Ja olen kuullut kuluttajista/katsojista joille mikä tahansa elämys on riittävä elämys. Mikäpä siinä.

Kaikki voittaa. Tai ainakin osakkeenomistajat.

Kaikki on hyvin kunnes se moniosaaja bragaa ja laatu heikkenee ja asiakkaat havahtuvat vaatimaan rahoilleen vastinetta ja pomot reagoivat palautteeseen

a) tukemalla moniosaaja lisäämällä ammattitaitoista henkilökuntaa
b) tukemalla moniosaajaa kiitoksella
c) tukemalla moniosaajaa rahallisesti
d) tukemalla moniosaajaa sanomalla, että tee vähemmän työtä.
e) vaatimalla moniosaajalta parempaa työpanosta ja moraalia
f) laittamalla moniosaaja lomalle/pihalle ja toivomalla, että homma sujuu ja joku muu ottaa asiat kantaakseen





Jos ihmisiä kohdellaan kuin karjaa niin ne käyttäytyvät kuin karja. Jos taas ihmisiä kohdellaan yksilöinä ne alkavat näyttää persoonansa puolia ja se voi taas olla ongelmallista, jos asiat on suunniteltu standardiksi.

Mutta kun kukaan meistä ei ole standardi.

Ja en mä ymmärrä, että jotkut ovat niin röyhkeitä että vallan/rahan/tms.  takia uhraa idioottimaisen ja idealistisen alkuperäisidean siitä että olis tosi nastaa jos kaikilla olis nastaa. Mutta minä olen idiootti.

Mun

 

Mä olen ollut "elämysbisneksessä" nyt reilu kymmenen vuotta (jos koulu lasketaan mukaan) ja vaikka vaihtaisin toimialaa niin samassa bisneksessä pysyn.

Nyt olen suora.

En mä enää pidä "elämyksen" antamista/tuottamista/kuluttamista  elämyksenä sinänsä. Elämys on aika henkilökohtainen asia. Kuka sen voi määrittää että esim. sukeltaminen on aina tietynmoinen tai edes jonkinmoinen elämys jokaiselle. Ex-asuipaikassani huomasin sen, että kun jengi tuli kiittämään elämyksistään niin ne luuli, että minä olin antanut sen heille. Ihmettelin pitkään, että miksi minusta tuntuu kiusalliselta tuo kiittely ja siltä että minä en ansaitse sitä.

Enkä oikeastaan ansaitsekaan. Elämys on liikuttumista/kosketetuksi tulemista/liikkumista/oman sydämen kuulemista. Ne on kipeitä juttuja ja varmaan siksikin asiakkaat/yleisö mielummin kiittää jotakin ulkopuolista objektia tai kätilöä kuin miettii, että mistä ne tunteet  totisesti tulivatkaan ja diilailee sitten niiden kanssa ihan omassa komuutissaan. Elämysbisnes on vain katalyytti, joka toimii jotenkin tai on toimimatta jotenkin. Ei lähde sinänsä. Elämysbisneksessä kusi nousee päähän, jos bisneksen sisällä jengi luulee voivansa hallitsemaan ihmisiä olemalla elämyksen lähde.

Minun asemani on vain tehdä oma hommani itselleni mielenkiintoiseksi ja mielekkääksi ja kevyeksi ja luottaa siihen, että jossakin vaiheessa havahdun jos olen väärällä alalla tai teen hommia väärin perustein. 

Ja taas: on olemassa "huonoa" yleisöä joille kelpaa ihan mikä vain kunhan joku muu sanoo, että se on hyvää. On olemassa moniosaajia, jotka hoitavat bisneksessä varsinaista B2C-toimintaa (jota ilman ei ole MITÄÄN toimintaa vaikka siinä ei raha niin pyörikään verrattuna B2B-hommaan) omalla selkänahallaan ja kuukausipalkalla. On olemassa ihmisiä, jotka osaavat tämän kuvion. Ihmiset saavat pikkukivaa ja ajankuluja, moniosaajat saavat tyydytettyä masokismiaan, pikkudirikat vallanhimoaan ja isotkihot rahanhimoaan.

Kaikki toimii siis mainiosti.

Mikäpä tässä.

Dm-kandit kokeessa

Muuten on väsy. Tänään lukupäivä. Huomenna valmis ja sitten lähden pikku lomalle johonkin.