lauantai 11. kesäkuuta 2011

Soliga Resornas nästa advetyyrtrip to the unknown.

Nopeita päätöksiä.

Hyppäsin perjantaina paattiin ja seilasin Phukettiin. Kävin toimistolla maksmassa velkoja ja ostamassa pari tarviketta. Menin lekurille hakemaan rokotteen ja lääkärintodistuksen et oon terve. Vuokrasin prätkän. Otin yhden työharjoittelijan jopparille ja lähettiin sit kohti maaseutua vailla sen kummempia huolia. Soliga Resor ratsastaa jälleen.

Oli mulla suunnitelmakin. Olin katsonut,  että kuuskyt kilsaa Phuketista pohjoiseen on joku kiva mökkikylä ja sinne ajattelin mennä lukemaan teorioita pariksi päiväksi. Ja kylhän me sinne lopulta päästiinkin. Kuuskyt kilsaa Chalongista sinne mestoille kesti sata viiskytö kilsaa ja kaks tuntia. Tuli pimee ja sato vettä ja alko tuleen kylmä ja prätkä oli vaikee ajettava (semmonen iso kustomi) ja liikenne oli ihan väärällä puolella ja muutenkin jännää. Mut siis perille päästiin. Makee paikka. Ja se oli ihan pimee. Mentiin kuitenkin huhuilemaan ja sietä tulikin sit semmoinen valkonaama kyselemään, että mitäs me halutaan. Mehän haluttiin majoitus. Se sano, et respa on kiinni. Johon me sanottiin et jaa. Se sano et menkää pois ja me oltiin et joo kai. Se sano et se on paikan omistaja. Ja me kysyttiin et onko täällä henkilökunta siis paikalla. Se sano et joo, mut et heillä on muutakin tekemistä, kuin odottaa satunnaisia matkustajia. Ja me oltiin et jaa. Mua alko vituttamaan ja päätin poistua. Ei ollut asiakaspalveluhenkinen manageri. Ei tarvi mennä sinne. Harmi oli hieno paikka.

No siitä sitten arpomaan että mitäs nyt. Satoi siis vettä. Mulla ajoasuna vaimonhakkaaja, sortsit ja fliparit ja päässä munankuori. Päätettiin ottaa riski ja lähteä pohjoiseen. Lähettiin. Ajettiin ajettiin ajettiin ajettiin. Mitään ei näkynyt. Tie oli aikas liukas. Aloin miettimään renkaiden kulutuspintaa ja alkoi paleltamaan. Sit vitutti niin paljon että piti alkaa kyselemään. Aika paljon siis sai  kestää. Ekassa paikassa sanottiin, et hotelli löytyy. Matkaa sinne ,lähteestä riippuen, oli 3-20km. Tien varrella  näkyvästi kuulemma. Se antoi toivoa. Siitä oppineena Soliga Resorin matkanjohtaja pysähtyi heti seuraavalla kikkarilla tarkennusta varten (navigointia vaikeutti puuttuva nopeus- ja matkamittari) ja siitä semmoinen heebo lähti näyttämään. Löytyi hotelli. Herra Jesu ollos totisesti kiitetty. Kello oli tässä vaheessa 22.20 ja oli nälkä ja jano ja kylmä ja kaikkee. Hotelli oli puoli kilsaa tiestä hiekkakasan takana ilman mitään kylttejä. Pitää siis vain kysyä ja aina ja useasti. Tämän opin.

Tyypit ottivat vastaan. Antoivat ruokaa ja blandista ja korkkasin viskin jonka matkanjohtajan ominaisuudessa olin matkanjohtajalle ostanut suurta viisautta osoittaen. Vedettiin se ja mentiin paikalliseen laulaan karaokea ja blendaamaan paikallisten kanssa. Oli nasta ilta. Soliga Resor on paras.


Aamulla varsin ihanaan paikalliseen soppa-aamupalalle ja löpöö tankkiin ja menoks. Viisastuneena ostin kartan. Se oli aivan hyödytön. Viisastuneena päätin ottaa oikopolun vuorten yli Khao Lakiin. Se oli todella hyödytöntä. Kahden tunnin sateessa (aamulla paistoi. nyt on satanut) vuoristoteillä pyörimisen jälkeen saavuimme varsin tuttuun risteykseen. Paljon tavattiin ihmisiä kyllä ja ihan kivaa oli ja oikein Soliga Resor-meininkiä kyllä, mutta veto alkoi olla pois ja matkanjohtaja teki päätöksen palata edelliseen kaupunkiin. Ottaa hotelli. Lukea teoriaa ja mennä sitten illalla katsastamaan karaoke-skene.

Phang-Nga on paikan nimi. Sijaitsee noin viisi kilometriä pohjoiseen edellisestä majapaikasta.Edellinen oli siis hiekkakasan takana keskellä ei mitään.

Mut mikäs täällä. Kylä on keskellä semmoisiä ihme vuoritöppyröitä. Ne on aika makeita. Markkinat oli mainiot ja olin ting-tong , kun shoppasin itselleni naisten paidan. Ja uudet fliparit. Ja uudet pöksyt. Halpaa on kaikki. Parturiin ajattelin mennä ajattamaan parran ja siistimään Chalong-look.


Et semmottis.

Elossa ollaan ja iisisti otetaan. Mokista opitaan vähän ja harvoin, mutta kuitenkin joskus jotakin. Se on hyvä se.

Valokuvia laitan jahka usb-kaapeli löytyy.

Täällä thaimaassa on oikeesti aika makeita ihmisiä. Ja muutenkin aika hyvä. Soliga Resor sanoo si.

Ai niin eihän niissä renkaissa ollut kulutuspintaa.

Kaikkea hyvää teille.

2 kommenttia:

  1. Johan oli Soliga Resorin vaarallinen seikkailu vesisateessa huonolla mopolla Thaimaan teillä. No, toivottavasti oli opiksi ja olette päässet ehjin nahoin takaisin kotisaarelle ! Katsoin netistä että millainen paikka se Phang Nga oli ja se näytti tosi hienolta ainakin se rantaosuus jossa oli niitä kivimuodostelmia meressä. Olitteko siellä ? Täällä ukkostaa nyt ja ollut hellettä + 30 C, mutta on ollut ihan hienoa nauttia lämmöstäkin välillä. Jakselehan siellä ! Onko muuten ruoka hyvää ?

    VastaaPoista
  2. uhmaikäisen kanssa aamun flaidattuani, Soliga Resorin tarinat pelasti päivän. Määki haluun sinne! ikävä ja kaikkee...t:Muuru&boys

    VastaaPoista